Aida FH2

Aida (Elixier''s Yrka) ansaitsi Hyvinkäällä tänään suorituksellaan ensimmäisenä hoffina Suomessa koulutustunnuksen erikoisjäljen 2-luokassa tuloksella 87 p, 2-tulos, FH2. Tuomarina toimi Eeva Hiltunen.

Seuraavassa hieman raporttia koepäivästä.

Koko koetta alustavan viikon silmäilin hermona säätiedotuksia. Talvi oli selvästi tekemässä tuloaan normaalia aiemmin. Koepäivän aamuna katsoin ikkunasta ulos ja maa oli osittain valkoinen ja lisää valkoista tiputteli taivaalta. Lämpötila nippanappa nollan yläpuolella. Fiilikset eivät siis olleet lähtökohtaisesti kovin katossa kelien puolesta. Muutenkin viimeaikaiset treenit on menneet vähän niin ja näin. Mutta koska koepaikka oli saatu ja koe vieläpä omalla paikkakunnalla, lähdimme urhoollisena kohti koitosta.

Kokeeseen oli ilmoitettu 4 koiraa 1-luokkaan ja 6 koiraa 2-luokkaan ja ensimmäisenä 1-luokan koirakot suorittivat jälkensä. Tämän jälkeen vaihdoimme peltoa ja kylmästä hytisevinä starttasimme Aidan kanssa numerolla 9 eli toisiksi viimeisenä. Alustana oli kultivoitu pelto ja arvatenkin melko märkä sellainen, koska olihan satanut jo useana koetta edeltävänä päivänä, mukaanlukien edellinen yö. Onneksi tuuli ei ollut paha.

Koira pistettiin matkaan ja se oli selvästi aika hyvällä jälkituulella. Pientä epävarmuutta havaittavissa, mutta ei ollenkaan sellaista, jota oli havaittavissa ed kisassa. Kohtuu syvällä nenällä alkoi taival ja ekalla suoralla yllättävän pian (ehkä n. 150 askelta) koira meni sujuvasti maahan. Ja oli näinollen myös sujuva valeilmaisu! Hups, eka kerta ikinä ja minä menin totaalisen halpaan, joskin ihmettelin hiukan, että miten se eka esine näin aikaisin tulee, mutta koska ilmaisu oli niin hyvän näköinen, en epäillyt koiraa ollenkaan. Huijarikoira. (syynä valeeseen lienee lievä epävarmuus + tuulenvireen mukanaan tuoma haju ekasta esineestä) Eikun koira uudestaan matkaan ja matka jatkui ihan kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Hetikohta uusi ilmaisu, tälläkertaa ihan aiheellinen sellainen. Aavistuksen olisi saanut olla nopeampi.

Koira arvatenkin tästä sai tsemppiä ja jatkoi matkaansa entistä varmempana. Aika pian tuli toinen esine ja ilmaisu suunnilleen ed kaltainen. Ensimmäisen suoran jälkeen tuli kaari, ihan pientä tarkistelua kulmassa ja kaarella 3. esine. Ei (muistaakseni) merkittävää muutosta ed ilmaisuihin, oiskohan pikkasen kuonolla tökännyt. Kaari jokseenkin ok, samoin seuraava kulma ja suora. Sitten tultiin ekaan piikkiin, se meni ihan pienen tarkastuksen jälkeen suorastaan hyvin. Lyhyehkön suoran jälkeen toinen piikki about samalla tyylillä ja tällä suoralla olikin sitten 4. esine. Tästä ilmaisusta en muista paljoakaan, kai se ok oli, varmaan vähän hidas taas :-)

Hetken kuluttua tuli suorakulma, joka meni taas ok ja seuraava suora oli erinomaista työskentelyä, sillä oli kuulemma myös harha, johon koira ei reagoinut. Tämän jälkeen taasen suorakulma ja sitten kuulemma toinen harha. Ei reagointia. Suoran jatkuessa vielä hetken tuli 5. esine, tämän koira ylitti, mutta havahtui pian, kääntyi ympäri ja ilmaisi esineen minuun päin. Itsekin sitten hoksasi olevansa väärinpäin kun lähdin kävelemään kohti ja nousi istumaan menosuuntaan. Tämä ilmaisu menikin sitten harakoille.

Suora jatkui pienen tarkistelun saattelemana, mutta koira korjasi tilanteen itsenäisesti ja saapui hetken päästä 6. esineelle, meni maahan taas hieman hitaasti, otti esineen sekunniksi suuhunsa ja tästä hyvästä taas esine nollille. Phyi. Onneksi pistemenetys "vain" se toiset 3 p. Lähestyimme viimeistä suorakulmaa, se olikin koiran huonoin kulma, mutta jälleen kerran se selvitti sen itsenäisesti suht vaivattomasti ja tämän suoran päässä olikin sitten se 7. ja vika esine. Sen koira ilmaisi jälleen hitaasti maahan menemällä, mutta jätti sen tällä kertaa rauhaan. HUH! Se oli ensimmäinen ajatukseni. Tiesin, että koira oli tehnyt muutamasta mokasta huolimatta hyvää työtä ja tulos oli väkisinkin saavutettu!

Aida oli 87 pisteellään lisäksi päivän paras jälkikoira ja se oli piste iin päälle. Hyvä olo oli taattu! Me teimme sen mistä olen salaa haaveillut jo tovin. Suomalaisten hoffien ensimmäinen FH2-koulari on nyt kirjoitettu kirjoihin ja kansiin ja olen koirastani erittäin ylpeä! Etenkin kun olen suurinpiirtein tämän yhden harjoituskauden aikana rakentanut tuosta metsäjälkikoirasta ehdan "peltojälkikoiran". Hiomista riittää vielä, mutta tämä tulos totiesesti kannustaa jatkamaan harjoituksia!

Kaunis kiitos kaikille harjoituksiin osallistuneille, neuvoja antaneille, tsempittäjille ja onnittelijoille! Eiköhän jatketa harjoituksia :-)